maanantai 27. maaliskuuta 2017

Breyer Stablemates










Kokoelmissani on kaksi Breyer Stablemates-hevosta. Stablemates-hevoset ovat mittakaavassa 1:32 eli selvästi pienempiä kuin schleichit (n. 1:20).
Stablemates-hepat on tehty kevyestä materiaalista ja ne ovat onttoja, kuten Classic-koon hevoset.
Ne ovat yllättävän yksityiskohtaisia näin pieniksi figuureiksi. Harjasta ja hännästä erottuu "jouhia", kropassa näkyy lihaksien rajoja ja päässä poskiluu,verisuonia, sieraimet ym. Maalijälki ei ole yhtä tarkka kuin Classic-koon hevosella.







Quarterilla on jostakin syystä hyvin tummasävyinen pää. Vartalon maali on pienempi ja väriä on elävöitetty pikkuruisilla pilkuilla. Hevosella on vaaleat sukat ja kaviot ovat kermanväriset. Silmät ovat kokonaan mustat, mutta eläväiset, sillä niihin on lisätty hieman lakkaa kiiltoa antamaan. En oikeastaan pidä quarterista, sillä pään ja vartalon sävyero on todella häiritsevä.




Hannoveri on kaunis ja sillä on mielenkiintoinen poseeraus. Harja on kauniisti sykeröillä. Maalijälki on hyvää ja vartalon muotoja on tuotu varjostamalla esiin. Pää on tehty hienosti, sillä sierainten ympäristö on mustaa, mutta turvassa on kermansävyä. Päässä erottuu mm verisuonia, silmäluomet ja ihopoimuja. Ainoa miinus tulee asennosta, sillä kolmella jalalla hannoveri pysyy huonosti pystyssä ja kaatuu pienestäkin tönäisystä. Tykkään tästä hepasta todella paljon!



Strablematesit ovat ihan kivoja ja söpöjä, mutta en usko että hankin niitä kokoelmiini lisää. Hepat ovat makuuni jo liian pieniä, eikä maalijälki puhuttele. Näille tosin olisi helpompi löytää säilytystilaa kuin Classic-hepoille!

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Isot 1:12 hevoset, osa 1: Breyer Classic




Tässä ensimmäinen breyerini (: Se on poikkeus kokoelmassani, sillä se on ainoa aikuisiällä ostamani figuuri, jolla on nimi.
Saanko esitellä : Sunny! (Kun arabin paketti saapui postiin, päässäni oli soinut koko päivän Boney M:n biisi "Sunny")
Heppa on Breyer Classic-sarjaa. Breyer Classic-hevoset ovat mittakaavassa 1:12 eli selkeästi suurempia kuin esim schleichit, jotka ovat n. 1:20. Englanniksi mallin nimi on Bay Arabian.




Heppa oli erittäin positiivinen yllätys! Arabi on kaunis ja realistinen. Väritys on hieno ja varjostukset on tehty hyvin. Maalijälki on tarkkaa eikä lipsahtele. Viimeistely on ole yhtä hyvää kuin esimerkiksi schleicheillä, sillä maalissa/muovin pinnassa näkyy ilmakuplia ja muita jälkiä.  Harja ja häntä on muotoiltu hyvin. Arabille ei ole muotoiltu tai maalattu karvoitusta. Kropassa erottuu lihaksia ja jänteitä. Päässä erottuu verisuonia ja kallon luut. Silmät ovat aloisat, sillä niihin on lisätty kiiltelevää lakkaa. Korvat ovat kauniit ja suipot kuten arabilla kuuluukin.
Materiaali on selkeästi kevyempää kuin esim schleicheillä ja hevonen on ontto. Arabi ei kuitenkaan vaikuta erityisen hauraalta ja uskoisin, että se kestäisi myös leikissä. Lattialle en kuitenkaan sitä pudottaisi.







Breyer näyttää oikein hyvältä, kun sitä tarkastelee pienen matkan päästä eikä suurennuslasilla vierestä. Maalipinnan kuplat ja jäljet vähän harmittavat, sillä heppaan on kuitenkin muotoiltu pieniäkin yksityiskohtia. Pidän arabista todella paljon! Voisin jopa keskittyä breyereihin hevosten osalta. Toisaalta nämä Classic-koon hevoset vaativat aikalailla tilaa...

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ponilauma






Schleich ponit


Schleich-kokoelmaani kuuluu myös tämä ponilauma: dartmoorinponi, fellponi sekä shetlanninponi. Näitä kirjavia shettiksiä mulla on itseasiassa ollut yhteensä neljä (miksi?) . Yllättäen olen myynyt niistä pari pois. Kirjava shettis on ihanan pyöreä ja ponimainen ja sen väritys on kiva. Kroppa näyttää sopusuhtaiselta. Silti shettis ei kuuluu lemppareihini, sillä sen silmä on epäonnistunut ja tekee ponista väsyneen tai juopuneen näköisen.

Schleich shetlanninponi

Shettiksen varsa on suloinen(: Sillä on tarkkaavainen katse ja samanlainen ihana väritys kuin emälläkin. Varsan hatja ja karvoitus ovat tarkat. Se on ihanan pyöreä verrattuna muihin schleich-varsoihin, kuten arabivarsaan.
Olin pitkään siinä uskossa, että tämä varsa on issikan varsa, sillä se on aika kookas.


Schleich ponit

Dartmoorinponi ja fellponi ovat kuin karanneet hevosrotukirjan sivuilta. Ovat sen verran näköisiä, että jopa minä tunnistin ne :D Tykkään näistä molemmista tosi paljon ja siksi ne ovat kuvissa aika usein "statisteina".
Dartmoorin poni on kivan värinen ja ihanan ponimainen. Taivealueet on varjostettu hienosti. Dartmoorilla on nätti merkki päässä ja sen silmät ovat kauniit ja ystävälliset. Se on varmasti yksi lempiponeistani.

Fellponilla on ihanan tarkka ja valuva harja. Ponilla on myös hauska vuohiskarvoitus ja nätti letti hännässään. Harja, häntä ja vuohiskarvat ovat kivasti vaaleampia kuin muu karvoitus. Jos ponia jotenkin haluaisi parantaa, keskivartalo voisi olla hivenen paksumpi ja väri aavistuksen verran vaaleampi, että se näyttäisi kuvissa hyvältä. 



keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Elämää nähneitä schleichejä







Friisiläinen on komea. Sen harja ja karvoitus ovat yksityiskohtaiset. Vähän harmittaa, että sen toinen silmä jää otsatukan alle piiloon, sillä silmät tuovat kuitenkin schleicheille ilmettä. Tämä friisiläinen on mielestäni myös turhan hoikka,  se saisi olla vähän tukevampi keskikropastaan.




Clydesale poseeraa tasajaloin. Heppa on vähän tylsä, sillä sen silmät ovat niin tummat, ettei niitä erota kunnolla. Silmät ovat mielestäni liian isot ja alienmaiset muuhun päähän verrattuna. Häntä olisi voinut olla pidempi, vaikka oikeilla työhevosilla häntä usein pätkäistään lyhyeksi. Tuo nysähäntä tekee hepasta vähän hassun näköisen. Väritys on kuitenkin kiva ja tykkään vaaleasta turvasta ja vuohistupsuista. Asento on ryhdikäs.









Tämä vanha tinkeri on yksi inhokeistani. Tinkerin kroppa on kaunis ja sopusuhtainen. Sen jaloissa on hauskat tupsut ja väritys on kaunis. En kuitenkaan pidä tinkerin masentuneesta silmästä enkä harjasta, jonka maalaus on epätasainen.









Lipizzalla on kaunis asento. Tykkään sen harmaasta väristä. Minua ihmetyttää suuresti harjan ja hännän sävyero. Sävyero ei ole häiritsevä, eikä kuvissa eroa oikeastaan huomaa. Karvoitus on tehty yksityiskohtaisesti ja päässä on hienoja pullistelevia suonia. Harjan maalaus on myös vähän valahtanut rajojen yli. Lipizzalla on pelottava mulkosilmä ja siksi en tykkää tästä schleichistä.













Tämmöinenkin tosi kulunut trakehner kuuluu kokoelmiin. Voisin jopa harkita maalaavani sen uusiksi joskus.